Kuinka toteutat onnistuneen riskien arvioinnin?

EcoOnline Blogi

Jokaisella työnantajaorganisaatiolla on lakisääteinen velvollisuus toteuttaa työn vaarojen selvitys ja arviointi riittävän järjestelmällisesti. Selvitystyössä on tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, työympäristöstä ja työoloista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät ja, ellei niitä voi poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.

Tässä artikkelissa kerrotaan, kuinka selvitys ja arviointi tehdään, kuka siitä on vastuussa ja havainnollistetaan tehokasta prosessia. Tässä yhteydessä puhutaan ”riskien arvioinnista”.

 

Lataa opas digitaalisista turvallisuushavainnoista

 

Mitä on riskien arviointi?

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto OSHA on esimerkiksi määritellyt keskeistä riskienarviointiin liittyvää sanastoa.

Vaaratekijä on työpaikalla läsnä oleva vaaran lähde. Vaaratekijät voivat liittyä työmateriaaleihin, ‑varusteisiin tai ‑menetelmiin. Vaaratekijöihin kuuluvat muun muassa:

      • Yleiset tapaturmavaarat, kuten kaatuminen tai putoaminen
      • Koneisiin liittyvät vaarat, esimerkiksi viallisen tai suojattoman koneen käyttö
      • Ergonomia, kuten työasennot
      • Työhygienia, kuten melu, tärinä, lämpö ja ilman laatu
      • Psykososiaaliset tekijät, kuten työpaikan ihmissuhteet ja työn paineet
      • Kemikaaliset ja biologiset tekijät

Riski tarkoittaa todennäköisyyttä sille, miten varmasti vaaratekijä toteutuu, ja arviota sille kuinka vakavat seuraukset olisivat. Riski ilmaistaan usein siis tapahtuman seurausten ja toteutumisen todennäköisyyden yhdistelmänä.

Riskien arvioinnissa tarkastellaan työpaikan vaaratekijöistä syntyviä riskejä. Tarkoitus on suojella työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia.

 

Riskien arvioinnin tarkoitus

Työnantaja on lain mukaan velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä.

Mikään toimiala eikä työ ole täysin riskitön. Riskien arviointi on työnantajan yksi menettelyistä, joilla voidaan varmistaa lakisääteisten velvollisuuksien asianmukainen hoitaminen ja työntekijöiden turvallisuus, terveys ja hyvinvointi.

Työnantajalla tulee olla hallussaan tämä selvitys ja arviointi. Se on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja pidettävä aina ajan tasalla. Käytännössä on parasta, että riskien arviointi dokumentoidaan ja dokumentaatio on koko henkilöstön nähtävillä. Näin osoitetaan kaikille asianosaisille, että työpaikan riskit on otettu huomioon ja että riskeistä ja varotoimista on tehty tietoon perustuvat arviot työntekijöiden suojelemiseksi.

 

Kuka on vastuussa?

Toimitusjohtaja: Yrityksen ylimmällä johdolla on vastuu turvallisuudesta. Johdon on oltava aloitteellinen ja varmistettava, että työturvallisuutta johdetaan ja esimerkiksi riskien arviointi toteutuu. Esimiehet toimivat työnantajan edustajina linjassa.

Työntekijät: Johdon tulee riskien arvioinnin yhteydessä kuunnella työntekijöitä, sillä heillä on arvokasta käytännön tietoa turvallisuus- ja terveysriskeistä sekä siitä, miten riskejä voidaan minimoida. Usein työperäisiä sairauksia ei ilmoiteta työperäisiksi, eikä niihin osata kiinnittää huomiota, jos ne eivät johdu tapaturmasta.  Jotta johto voi saada ongelmat tietoonsa, on niistä kysyttävä suoraan työntekijöiltä.

Työsuojeluorganisaatio: Jos yritys ylittää tietyn työntekijämäärän on sillä oltava työsuojeluorganisaatio, joka tukee johtoa asiantuntemuksellaan mm. riskien arvioinnin toteutuksessa.

 

Lue myös: Kuinka työnantaja hyötyy työturvallisuuden parantamisesta

 

Arviointiprosessi voidaan jakaa viiteen vaiheeseen, jotka tässä perustuvat OSHA:n ohjeisiin:

 

1. Tunnista vaarat

Vaarojen tunnistaminen tapahtuu havainnoimalla mahdollisia vaaratekijöitä.

Viranomaisten julkaisemat riskien arvioinnin oppaat ja tarkastuslistat ovat tässä hyödyksi, esimerkiksi Työsuojeluhallinnon verkkopalvelusta löytyy kattavasti tietoa riskien ja vaarojen arvioinnista.

Riskien arviointiin ei ole ennalta määrättyjä sääntöjä, kunhan lopputuloksena on perusteellinen selvitys, jota voi käyttää toimenpiteiden pohjana.

Vaaroja voi tunnistaa esimerkiksi näin:

  • Kävele työpaikalla ja tarkkaile ympäristöä tarkistusluettelon mukaisesti
  • Tarkkaile aktiivisia työprosesseja, sillä käytännön työtä saatetaan tehdä eri tavalla kuin mitä yrityksen ohjeissa neuvotaan
  • Puhu työntekijöiden kanssa työpaikalla ja kysy heidän näkemyksiään luettelon vaaroista
  • Jos yritys on suuri ja työntekijöitä on paljon tai jos työntekijöiden halutaan kertovan näkemyksiään nimettöminä, lähetä heille anonyymi kysely, jossa työntekijät voivat käydä tarkistusluettelon läpi ja antaa omat vastauksensa
  • Järjestä tapaaminen työsuojeluvaltuutetun tai työsuojelutoimikunnan kanssa ja keskustele tarkistusluettelon kohdista. Tapaamisessa voidaan myös käsitellä yllä mainitun kyselyn tuloksia.

 

2. Analysoi riskit ja aseta ne tärkeysjärjestykseen

Jos vaarojen tunnistamisvaiheessa ilmenee useita vakavuudeltaan eriasteisia riskejä, riskit tulee asettaa tärkeysjärjestykseen niiden kiireellisyyden mukaan.

Yksi tapa arvioida tätä on tarkastella sairauspoissaolotilastoja ja päätellä, missä vakavimmat ongelmat piilevät. Etsi sairauspoissaoloista toistuvia ilmiöitä: onko poissaoloja enemmän tiettyinä vuodenaikoina tai viikonpäivinä? Onko niitä enemmän tietyissä osastoissa tai työtehtävissä? Näiden tietojen avulla voidaan löytää ja ehkäistä olosuhteita, jotka aiheuttavat sairauspoissaoloja.

Kun riskejä asetetaan tärkeysjärjestykseen, voi niiden aiheuttamien seurausten arvioinnista olla hyötyä.

Jaottelu voi olla esimerkiksi tällainen:

  • Vähäinen vahinko
  • Ei henkilövahinkoa
  • Vähäinen vamma (mustelma, haava)
  • Vakava vamma (murtuma, amputaatio, pysyvä terveyshaitta)
  • Kuolema
  • Useamman henkilön kuolema

Myös jaottelu todennäköisyyden mukaan on hyödyllistä:

  • Epätodennäköinen
  • Mahdollinen
  • Todennäköinen
  • Väistämätön (ajan myötä)

Joissakin monimutkaisemmissa tapauksissa voi olla tarpeen käyttää alla olevan kaltaista riskimatriisia. Siinä yhdistetään onnettomuuden tai sairastumisen todennäköisyys ja seuraukset ja tuloksena on riskiluku. Mitä korkeampi luku on, sitä korkeammalla ongelman tulisi olla tärkeysjärjestyksessä.

Riskimatriisi

OSHA:n arviointioppaassa todetaan, että näin yksityiskohtainen matemaattinen menetelmä ei sovellu läheskään kaikille työpaikoille. Sen sijaan voidaan pyrkiä hyvään toimintatapaan perehtymällä lainsäädännön vaatimuksiin, julkisiin oppaisiin, ohjesääntöihin, altistustasoihin, standardeihin, valmistajien ohjeisiin ja muihin vastaaviin ohjeistuksiin.

Riskien arvioinnissa on otettava aina huomioon olemassa olevien toimenpiteiden luotettavuus ja riittävyys.

 

3. Arvioi ratkaisuja

Kun riskit on analysoitu ja toimenpiteitä vaativat riskit on määritelty, on aika käydä läpi eri vaihtoehdot riskien ehkäisemiseksi ja työntekijöiden suojaamiseksi. Eri vaihtoehdot on syytä asettaa tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka tehokkaasti ja pysyvästi ne ratkaisevat ongelman.

Riskin poistaminen

Ensisijainen vaihtoehto on aina riskin poistaminen. Esimerkki: Jos työntekijöiden selkä voi rasittua painavien esineiden nostelun seurauksena, voidaan työpaikalle asentaa mekaaninen nostolaitteisto, jolloin työntekijöiden ei tarvitse enää nostaa esineitä.

Jos poistaminen ei ole mahdollista, pienennä riskiä

Riskin poistaminen kokonaan ei aina onnistu. Tällöin toiseksi paras vaihtoehto on pienentää riskiä mahdollisimman paljon. Esimerkki: Jos raskaita kuormia nostetaan paikassa, jonne ei voi asentaa nostolaitteistoa, on varmistettava, että esineet ovat lähellä työtiloja, työntekijöiden ei tarvitse kantaa niitä kauas ja työntekijöille on kerrottu oikeaoppisesta nostotavasta.

Puutu riskien juurisyihin

”Jos huoneessa on lantakasa, älä yritä poistaa sen hajua tuulettamalla. Poista lantakasa.” ~Max von Pettenkofer, 1858

Kun ratkaisuvaihtoehtoja arvioidaan, riskin lähteen poistaminen on ensisijaista – jos se vain on mahdollista. Jos työntekijöillä on riski pudota kuoppaan, suojakaiteiden asentamisen sijasta on mietittävä, tarvitseeko työntekijöiden ylipäänsä kävellä kuopan ohi.

Käytä ensin yhteisiä varotoimia

Tehokkaampia toimia ovat ne, jotka suojaavat kaikkia, eivätkä vain yksittäisiä henkilöitä. Vaikka maalari käyttäisi hengityksensuojainta, se ei suojaa hänen ympärillään työskenteleviä. Pelkkien henkilönsuojainten lisäksi tulisi käyttää poistoilmajärjestelmää, joka kuljettaa pölyn ja höyryt pois rakennuksesta.

Älä siirrä riskiä

Riskin poistaminen ei saa johtaa uuden riskin syntymiseen. Jos toimistoon asennetaan paksummat ikkunalasit, myös sisätilojen lämpötila voi nousta liian korkeaksi, ellei samalla huolehdita myös riittävästä ilmanvaihdosta.

 

4. Laadi toimintasuunnitelma

Kun tunnistat riskin, potentiaalisen ongelman, kirjaa se ja sen mahdolliset syyt ja ratkaisut. Sisällytä asiakirjaan vastuuhenkilön nimi ja määräaika ongelman ratkaisemiselle.

Suunnitelmassa tulisi myös näkyä ongelmien ratkaisujärjestys, jossa kiireellisin ongelma on ensimmäisenä.

Joitakin tunnistettuja riskejä ei välttämättä voi ratkaista nopeasti. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen käyttää lyhytaikaisia ratkaisuja osana pitkäaikaista suunnitelmaa.

Jotta korjaus‑ ja varotoimet voidaan toteuttaa suunnitellusti, on myös tarkastuksia ja auditointeja järjestettävä säännöllisesti.

 

5. Arvioi uudelleen

Kun riskien arviointi on suoritettu ja toimintasuunnitelma on tehty, tarvitaan vielä suunnitelma riskien uudelleenarviointia varten. Muutoksia voivat olla muun muassa:

  • Uudet työprosessit
  • Uudet varusteet
  • Uudet materiaalit
  • Organisaation muutokset
  • Uudet työtilat

Myös riskin tai ongelman aiheuttama onnettomuus on syy päivittää riskiarviota. Jos muutoksia tai onnettomuuksia ei tapahdu, on riskien arviointi syytä tehdä uudelleen vähintään kerran kolmessa vuodessa.

 

Lataa opas Työsuojelupäällikön ABC

 

Lopuksi

Kaikilla työnantajilla on lain mukaan velvollisuus suojella työntekijöitään tekemällä säännöllisiä riskien arviointeja, joihin sisältyvät kaikki työpaikan riskit. Ylimmällä johdolla on perimmäinen vastuu työsuojelutyöstä, mutta myös työntekijöiden näkemyksiä on kerättävä ja otettava huomioon – työntekijöillä on valtavasti käytännön tietoa riskeistä.

Riskien arvioinnin vaiheet ovat seuraavat:

  • Vaarojen tunnistaminen
  • Riskien analysointi ja arviointi, jonka perusteella riskit asetetaan tärkeysjärjestykseen kiireellisyyden mukaan
  • Ratkaisujen löytäminen riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi
  • Toimintasuunnitelman laatiminen: kuka on vastuussa ratkaisuista ja miten
  • Riskien uudelleenarviointi, kun tapahtuu niihin vaikuttavia muutoksia.

Säännöllinen riskien arviointi tarkistusluettelon avulla ehkäisee vaarallisia tilanteita, läheltä piti ‑tilanteita, häiriöitä ja onnettomuuksia, vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työilmapiiriä.

Riskien arviointi auttaa tekemään työympäristöstä turvallisen ja hyvinvointia edistävän, helpottaa lakien noudattamista, edistää yrityksen positiivista julkisuuskuvaa, tehostaa työntekijöiden tuottavuutta ja ennen kaikkea mahdollistaa työntekijöille pitkän ja terveen elämän.

 

Lue myös: Läheltä piti tilanteiden raportointi - uusi näkökulma tuttuun  haasteeseen

 

EcoOnline Safety Manager on kokonaisvaltainen ohjelmisto, joka tarjoaa kattavat työkalut työturvallisuuden ja -terveyden hallintaan sekä vaarojen ja riskien dokumentointiin. Ohjelmisto mukautuu tarpeisiinne ja käyttöönotto on kanssamme mutkatonta. Haluatko kuulla lisää?

 

New call-to-action

Julkaistu
10.02.2020