Laki velvoittaa työnantajat ilmoittamaan ASA-rekisteriin työssä syöpävaarallisille aineille ja menetelmille altistuneet työntekijät ja pitämään luetteloa työpaikan altisteista ja altistuneista työntekijöistä.

Työperäisen syövän torjunta koskee kaikkia toimialoja

EcoOnline Blogi

Tutustu uudistuneisiin vaatimuksiin!

 

Työperäinen syöpä on edelleen merkittävä terveysongelma. Euroopassa työperäisiä syöpätapauksia ilmenee noin 120 000 vuodessa ja ne johtavat noin 80 000 ennenaikaiseen kuolemaan.

 

Lataa opas 10 terveydelle vaarallisesta kemikaalista

 

Sisällysluettelo:

  1. Syövän tunnistaminen työperäiseksi vaikeaa
  2. Mitä ovat karsinogeenit?
  3. Miten tunnistaa syöpävaaraa aiheuttavat luokitellut kemikaalit?
  4. Syöpävaaran torjuntaa koskeva lainsäädäntö uudistui
  5. Työnantajan velvollisuudet työperäisen syövän torjumiseksi
  6. Mitä työntekijä voi itse tehdä?
  7. Miten digitaalinen kemikaalirekisteri voi auttaa?

Syövän tunnistaminen työperäiseksi vaikeaa

 

Syöpä on yleisnimitys pahanlaatuisille kasvaintaudeille. Työssä tapahtuva altistuminen karsinogeeneille voi aiheuttaa syöpään johtavia solumuutoksia. Työperäiset syövät eivät taudinkulultaan eroa muista syövistä. Ne voivat kehittyä hitaasti ilmeten vasta eläkeiässä, mikä vaikeuttaa syöpien tunnistamista työperäisiksi.

Kaikista Suomessa todettavista syövistä alle 10 %:n (eli joidenkin satojen tai tuhansien tapausten) arvioidaan olevan työperäisiä. Keuhkosyövissä arvio on suurempi, noin 15 %. Ammattitaudeiksi kirjataan kuitenkin vain pieni osa syövistä ja ne ovat edelleen pääasiassa asbestin aiheuttamia hengityselinten syöpiä. Syövän yhteyttä työhön ei aina pystytä vahvistamaan.

Kaikki ihmiset altistuvat erilaisille karsinogeeneille elämänsä aikana, mutta työperäinen altistuminen on yleensä pitkäkestoisempaa ja altistumistaso korkeampi. Koska syöpien kehittyminen on yksilöllistä eikä syöpävaarallisille kemikaaleille ja materiaaleille ole aina mahdollista määrittää riskitöntä altistumistasoa, lainsäädännössä säädetään yksityiskohtaisesti, miten työnantajien tulee estää työntekijöiden altistuminen syöpävaarallisille tekijöille.

Työperäisen syövän torjuntaa koskeva lainsäädäntö on hiljattain uudistunut. Se aiheuttaa työnantajille uusia velvollisuuksia ja koskettaa nyt entistä useampia toimialoja ja työnantajia. Tässä artikkelissa kerrotaan

  • mitä karsinogeenit ja syöpävaaralliset kemialliset tekijät ovat,
  • miten lainsäädäntö on uudistunut ja
  • miten työnantajien tulee torjua työperäisten syöpien ilmenemistä.

 

Lue artikkelimme siitä, kuinka työnantaja hyötyy työturvallisuuden parantamisesta >

 

Mitä ovat karsinogeenit?

 

Karsinogeeneillä tarkoitetaan aineita, materiaaleja ja muita tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa erilaisia mahdollisesti syöpään johtavia solumuutoksia elimistössä.

Eri karsinogeenit aiheuttavat erityyppisiä syöpiä eri elimissä. Hengitettävät partikkelit ja kuidut aiheuttavat lähinnä keuhkojen ja nenänielun syöpiä, mutta altistuminen ihon ja keuhkojen kautta elimistöön imeytyville aineille voi johtaa myös sisäelinten ja ihon syöpiin sekä leukemiaan.

Syöpävaarallisiksi luokiteltuja aineita voi esiintyä työpaikoilla niin kutsuttuina puhtaina aineina, kuten bentseeninä tai raskasmetalleja sisältävinä laboratorioreagensseina. Yleisemmin ne tulevat työpaikoille kuitenkin seoksissa, kuten bensiinissä, liuottimissa, torjunta-aineissa, liimoissa, maaleissa ja aivan tavanomaisilta vaikuttavissa kunnossapitokemikaaleissakin.

Esimerkkejä karsinogeenisistä aineista:

  • Bentseeni
  • Arseeni
  • Metalleja ja niiden yhdisteitä: kadmium, nikkeli, lyijy, kromi, lyijy
  • Formaldehydi
  • Vinyylikloridi, vinyylibromidi
  • Etyleenidikloridi, etyleenibromidi
  • 1,3-Butadieeni

Syöpävaarallisiksi luokiteltujen kemikaalien lisäksi työssä voi esiintyä tai vapautua karsinogeenisiä tekijöitä ja materiaaleja. Niitä ei yleensä ole luokiteltu tai merkitty syöpävaarallisiksi ja ne saattavat siksi jäädä työpaikalla tunnistamatta.

Esimerkkejä karsinogeenisistä materiaaleista ja tekijöistä:

  • Asbesti
  • PAH-yhdisteet eli polysykliset aromaattiset hiilivedyt, kuten antraseeni ja naftaleeni
  • Dieselpakokaasut
  • Käytetyt moottoriöljyt
  • Kvartsipöly eli kiteinen piidioksidipöly
  • Kovapuupöly eli lehtipuupöly
  • Hitsaushuurut
  • Happosumut esim. rikkihaposta
  • Säteily (mm. röntgen, UV, radon)
  • Tupakansavu
  • Jotkin virukset

Edellä mainituille karsinogeenisille materiaaleille ja päästöille altistutaan yleisimmin hengityksen kautta. Asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994 ja purkutöiden turvallisuusvaatimukset kiristyivät vielä 2010-luvulla. Koska aika altistumisesta syövän ilmenemiseen voi olla useita kymmeniä vuosia, asbestille altistuneet sairastuvat kuitenkin edelleen.

Kvartsikivestä rakennustyömailla ja muissa louhinta- ja kivitöissä irtoava kvartsipöly on asbestin jälkeen merkittävin ammattikeuhkosyövän aiheuttaja Suomessa. Sille altistuu Suomessa vajaa 50 000 työntekijää.

 

Kvartsikivestä rakennustyömailla ja muissa louhinta- ja kivitöissä irtoava kvartsipöly on asbestin jälkeen merkittävin ammattikeuhkosyövän aiheuttaja Suomessa.

 

PAH-yhdisteitä esiintyy luonnostaan raakaöljy- ja kivihiilipohjaisissa tuotteissa, mutta niitä myös muodostuu epätäydellisissä palamisprosesseissa ja on siksi esimerkiksi pakokaasuissa ja käytetyissä moottoriöljyissä.

Hitsaushuurut ja muun muassa teräksen polttoleikkauksessa vapautuvat huurut sisältävät karsinogeenisiä metallioksidihiukkasia, kuten kromi- ja nikkeliyhdisteitä.

Tupakansavu sisältää bentseenin ja PAH-yhdisteiden lisäksi myös raskasmetalleja ja formaldehydiä. Tupakointi lisää merkittävästi muun muassa asbestialtistuneiden keuhkosyöpäriskiä. Työnantajien pitää huolehtia, että työntekijät eivät altistu työpaikalla tupakansavulle ja työntekijöiden suojelusta tupakansavulta määrätäänkin erillisellä valtioneuvoston päätöksellä 1153/1999. Myös lyijytyötä ja ionisoivalle säteilylle altistumista koskevat erilliset asetukset ja määräykset.

Lainsäädännössä käytetään karsinogeenin sijaan käsitettä syöpäsairauden vaaraa aiheuttava tekijä. Syöpävaaran torjuntaa koskeva lainsäädäntö ei kata kaikkia mahdollisia karsinogeenejä, vaan vain keskeiset. Nimettyihin tekijöihin kuuluu edellä mainittuja aineita ja materiaaleja, mutta myös tietyille karsinogeeneille altistavat työmenetelmät katsotaan lainsäädännössä syöpäsairauden vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi.

 

Lue myös artikkelimme terveydelle vaarallisten kemikaalien hallinnasta työpaikalla >

 

Miten tunnistaa syöpävaaraa aiheuttavat luokitellut kemikaalit?

 

Syöpää aiheuttavat ja sukusolujen perimää eli DNA:ta vaurioittavat kemikaalit ─ aineet tai seokset ─ voi tunnistaa vaaramerkinnöistä, jotka löytyvät niiden käyttöturvallisuustiedotteiden kohdasta 2 ja tuotteiden etiketeistä. Vaaratietoihin kuuluvat muun muassa vaaraluokka, vaaralausekkeet (H-lausekkeet) ja varoitusmerkki. Kemikaalien vaarallisuus kasvaa kohti ensimmäistä vaaraluokkaa, eli mitä pienempi luokkanumero, sitä vaarallisempi tuote.

Huomionarvoista alla mainituissa luokituksissa on, että syövän torjuntaa koskeva lainsäädäntö kattaa ainoastaan 1. vaaraluokan syöpävaaralliset tai perimää vaurioittavat kemikaalit (alla tummennettuina).

Syöpää aiheuttavien kemikaalien merkinnät (vaaraluokka ja vaaralauseke) ovat seuraavat:

  • Carc. 1A tai 1B; H350 Saattaa aiheuttaa syöpää tai H350i Saattaa aiheuttaa syöpää hengitettynä
  • Carc. 2; H351 Epäillään aiheuttavan syöpää

Luokan 1. karsinogeenisten kemikaalien tiedetään tai oletetaan aiheuttavan syöpää ihmiselle. Jako luokkiin 1A ja 1B perustuu siihen, onko näyttö karsinogeenisyydestä saatu lähinnä ihmisillä vai eläimillä. Luokan 2. kemikaalien epäillään aiheuttavan syöpää ihmiselle, eli on esimerkiksi vain rajallista näyttöä niiden karsinogeenisyydestä.

Lainsäädännön velvoitteet koskevat siis myös 1. luokan perimää vaurioittavia ja siten periytyviä mutaatioita aiheuttavia kemikaaleja. Mutageenisten kemikaalien vaaralausekekoodit ovat:

  • Muta. 1A tai 1B; H340 Saattaa aiheuttaa perimävaurioita
  • Muta. 2; H341 Epäillään aiheuttavan perimävaurioita

Kaikki edellä mainitut luokitukset merkitään kroonista tai vakavaa terveysvaaraa tarkoittavalla varoitusmerkillä. Kannattaa huomata, että kyseisellä merkillä merkitään myös muita vaaraluokkia, joten merkki ei yksiselitteisesti ilmoita syöpävaarasta.

ghs08-healthhazard-3

Kemikaalien luokitukset eivät ole pysyviä vaan voivat muuttua, kun aineiden vaaraominaisuuksista saadaan lisää tietoja. Käyttöturvallisuustiedotteiden päivittyessä työnantajien tulee tarkistaa, ovatko vaaratiedot muuttuneet ja tarvittaessa muuttaa riskinhallintatoimia vastaavasti.

Karsinogeeniset ja mutageeniset kemikaalit ovat osa niin kutsuttuja CMR-aineita, joihin kuuluvat lisäksi reprotoksisiksi eli lisääntymiselle vaarallisiksi luokitellut kemikaalit (vaaralausekkeet H360, H361 ja H362). Vaikka 2. luokan syöpävaaralliset ja mutageeniset kemikaalit tai reprotoksiset kemikaalit eivät kuulukaan syöpävaaran torjuntaa koskevan lainsäädännön piiriin, niitä kaikkia koskee valtioneuvoston asetus 603/2015 lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja vaaran torjunnasta.

Työnantajan tulee siis mieltää kaikki CMR-kemikaalit erityisvaarallisiksi.

 

Syöpävaaran torjuntaa koskeva lainsäädäntö uudistui

 

Syöpävaaran torjuntaa koskeva kansallinen lainsäädäntömme perustuu EU-direktiiveihin. Niin kutsuttu syöpädirektiivi (2004/37/EY) vuodelta 2004 uusitaan neljässä vaiheessa.

Kolme ensimmäistä päivitysdirektiiviä annettiin 2017-2019 ja kansallinen lainsäädäntömme on nyt pääosin yhdenmukaistettu direktiivien kanssa. Viimeinen päivitysdirektiivi on vielä Euroopan parlamentin ja neuvoston käsissä ja siinä tullaan säätämään joitakin uusia raja-arvoja. Työ jatkuu siis vielä Suomessakin.

Kansallisessa lainsäädännössä uusittiin ASA-rekisterilaki, työministeriön päätös syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä eli luettelo ns. ASA-aineista sekä valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta.

Uusi ASA-rekisterilaki eli laki syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä (452/2020) tuli voimaan 1.9.2020. Samalla ASA-ilmoitusten vastaanottaja vaihtui Aluehallintovirastosta Työterveyslaitokseksi.

Laki velvoittaa työnantajat ilmoittamaan ASA-rekisteriin työssä syöpävaarallisille aineille ja menetelmille altistuneet työntekijät ja pitämään luetteloa työpaikan altisteista ja altistuneista työntekijöistä. Uusi laki painottaa työnantajan velvollisuutta selvittää työntekijöiden altistumista erilaisin mittauksin tai hyödyntämällä esimerkiksi muilla työpaikoilla tehtyjä selvityksiä.

Valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019) taas säädetään työnantajan velvollisuuksista torjua työntekijöiden altistumista ja syövän riskiä työpaikalla kuten aiemminkin. Asetus tuli voimaan 1.1.2020 ja sillä kumottiin asetus 716/2000 sekä vanha ASA-aineluettelo (838/1993).

ASA-rekisterilain merkittävin muutos liittyy siis rekisteröitävien aineiden määritelmään. Määritelmä yhdenmukaistettiin nyt sekä kansallisten säädösten kesken että CLP-asetuksen kanssa. Se on uudessa ASA-rekisterilaissa, sitä tarkentavassa asetuksessa 1273/2019 ja asetuksessa 1267/2019.

Uuden lainsäädännön piiriin kuuluvat 1.1.2020 lähtien:

  • Syöpää aiheuttaviksi tai perimää vaurioittaviksi luokitellut aineet ja seokset, eli aiemmin mainitut, vaaralausekkeilla H340, H350 tai H350i merkityt kemikaalit
  • Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat työmenetelmät, jotka on luetteloitu asetuksen 1267/2019 liitteessä I

Määritelmän muutos tuo ASA-ilmoitusvelvollisuuden piiriin runsaasti uusia kemikaalituotteita, mutta ilmoitukset tehdään edelleen vain niistä kemikaaleista, joille joku työntekijä on altistunut. Seosten osalta ilmoitetaan myös aineosat, joiden vuoksi seos on luokiteltu.

Työmenetelmiä on nyt 11, joista uusia ovat muun muassa työt, joihin liittyy altistuminen kvartsipölylle, kaikille kovapuupölyille, käytetyille moottoriöljyille, dieselmoottorien pakokaasuille ja palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille sekä ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus.

 

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia työmenetelmiä on nyt 11, joista uusia muun muassa työt joihin liittyy altistuminen liittyy altistuminen käytetyille moottoriöljyille ja dieselmoottorien pakokaasuille.

 

Ilmoitus ASA-rekisteriin tehdään takautuvasti kalenterivuosittain 31.3. mennessä eli se koskee aina edellisen vuoden altistumisia. Ensimmäinen uuden määritelmän mukainen ilmoitus tehdään siis keväällä 2021. Työnantajan täytyy siten tunnistaa uuden määritelmän mukaiset altisteet ja altistumiset koko kuluvalta vuodelta 2020.

Työterveyslaitos on antanut ohjeita ja ohjeellisen aineluettelon ASA-rekisteröintiä koskevien velvoitteiden tulkitsemiseen, kuten mikä on lain tarkoittamaa altistumista, kun käytetään uusia työmenetelmiä.

Uusien määritelmien lisäksi asetuksen 1267/2019 liitteessä II määritellään uudet sitovat raja-arvot 22 syöpävaaralliselle tekijälle ja tarkistetaan joitakin aiempia raja-arvoja. Monet uusista raja-arvoaineista ovat edellä mainituissa työmenetelmissä esiintyviä aineita ja materiaaleja.

Lähes kaikille asetukseen lisätyille raja-arvoaineille on Suomessa jo ennestään olemassa yhtä tiukat tai tiukemmat kansalliset HTP-arvot (haitalliseksi tunnettu pitoisuus). Työnantajilta on siis jo aiemmin edellytetty toimenpiteitä pitoisuuksien pitämiseksi alhaisina, mutta sanktiot sitovien raja-arvojen rikkomisesta ovat kovempia kuin HTP-arvojen rikkomisesta.

Osalle sitovista raja-arvoista annetaan siirtymäaikoja. Esimerkiksi kovapuupölyn raja-arvoa sovelletaan vasta 17.1.2023 ja dieselpakokaasujen 21.2.2023 alkaen.

 

Lataa kattava oppaamme 22 aineesta, jotka sinun pitäisi korvata >

 

Työnantajan velvollisuudet työperäisen syövän torjumiseksi

 

Tiivistetysti edellä mainittujen säädösten mukaisesti työnantajan tulee muun muassa

  1. Tunnistaa työpaikalla esiintyvät syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat tekijät ja perimää vaurioittavat kemikaalit ja pitää niistä luetteloa. Tarkemmat vaatimukset luetteloista ovat ASA-rekisterilaissa.
  2. Selvittää ja seurata työntekijöiden altistumista ja pitää luetteloa syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville kemikaaleille altistuvista työntekijöistä. Työterveyshuolto voi auttaa altistumisen arvioinnissa.
  3. Arvioida tekijöihin liittyvät riskit ja päivittää riskinarviointi, jos kemikaalien tiedot tai olosuhteet muuttuvat.
  4. Vähentää tekijöiden käyttöä ja esiintymistä sekä niihin liittyviä riskejä ja altistumista ensisijaisesti korvaamalla ne kemikaaleilla, materiaaleilla tai työmenetelmillä, joihin ei liity syöpäsairauden vaaraa.
  5. Estää ja vähentää työntekijöiden altistumista erilaisilla keinoilla, jos korvaaminen ei ole mahdollista ja riskinarvioinnin perusteella on olemassa vaara työntekijän terveydelle.
  6. Ilmoittaa ASA-rekisteriin selvityksissä todetusti tai merkittävästi syöpävaarallisille tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille altistuneet työntekijät. Vuonna 2021 ilmoitetaan vuoden 2020 altistumistiedot.
  7. Perehdyttää ja ohjeistaa työntekijöitä, jotta nämä tuntevat työpaikalla esiintyvät vaarat ja osaavat suojautua niiltä sekä toimia vaaratilanteissa.
  8. Dokumentoida kirjallisesti riskinarvioinnit, niiden perustana olevat tiedot ja tiedot altistumisen ehkäisyyn käytetyistä torjuntakeinoista ja korvaamisharkinnasta sekä pyydettäessä näyttää kyseiset tiedot viranomaisille.
  9. Järjestää tarvittaessa työntekijöille säännölliset terveystarkastukset asetuksen 1485/2001 mukaisesti.

Torjuntakeinoista ensisijainen on kemikaalien tai menetelmien korvaaminen sellaisilla, joihin ei liity syöpäsairauden tai perimävaurioiden vaaraa. Kemikaalin vaihtamisen lisäksi kyseeseen voi tulla myös esimerkiksi toisessa olomuodossa, kuten pölyävän jauheen sijaan pastana, hankittava tuote.

 

Lataa täältä helppolukuinen opas vaarallisten kemikaalien korvaamisesta >

 

Jos korvaaminen ei ole mahdollista, työnantajan on varmistettava, että syöpäsairauden tai perimävaurioiden vaaraa aiheuttavaa kemikaalia tai materiaalia käsitellään suljetussa järjestelmässä niin pitkälle kuin se on teknisesti mahdollista. Muista torjuntakeinoista, kuten kohdepoistoista, työhygieniasta ja vaara-alueiden rajaamisesta säädetään tarkemmin asetuksessa 1267/2019.

Myös kemikaalien ja materiaalien hankinnat on hyvä suunnitella niin, että tuotteiden vaarat ja riskit selvitetään jo hankintavaiheessa, jottei syöpää tai perimävaurioita aiheuttavia tekijöitä päädy työpaikalle yllätyksenä.

Näiden velvollisuuksien lisäksi kaikkien vaarallisten kemikaalien käyttöön liittyy runsaasti muitakin velvoitteita. Tietämättömyys lainsäädännön vaatimuksista ei vapauta työnantajaa vastuusta suojella työntekijöitä, joten uudistuneisiin säädöksiin tulee tutustua huolellisesti.

Koska karsinogeenit eivät ole yhtenäisesti käyttäytyvä ryhmä aineita, niiden tunnistaminen ja terveyshaittojen torjunta saattavat vaatia myös työpaikan ulkopuolista asiantuntemusta.

 

Mitä työntekijä voi itse tehdä?

 

Jos syöpää tai perimävaurioita aiheuttavat syöpävaaralliset kemikaalit, materiaalit tai työmenetelmät ovat välttämättömiä työn kannalta, työntekijä voi huolellisesti toimimalla ja ylläpitämällä hyvää työhygieniaa edelleen pienentää syöpävaaran riskiä.

 

Lue artikkelimme siitä, kuinka välttää altistumisesta johtuvat ammattitaudit >

 

Työntekijän on

  1. Noudatettava kaikkia työnantajan antamia turvallisuuden ja terveyden ylläpitoon liittyviä määräyksiä ja ohjeita
  2. Käytettävä työnantajan määräämiä työkaluja, välineitä, turvalaitteita ja henkilönsuojaimia ohjeiden mukaisesti
  3. Tunnistettava ja otettava huomioon kemikaalien vaarat ja vaaramerkinnät ja toimittava niiden edellyttämällä huolellisuudella
  4. Käytettävä syöpävaarallisia kemikaaleja ainoastaan niihin käyttötarkoituksiin, joihin ne on työpaikalla tarkoitettu
  5. Käytettävä ja säilytettävä syöpävaarallisia kemikaaleja ainoastaan siihen tarkoitetuissa tiloissa
  6. Rajoitettava syöpävaarallisten kemikaalien käyttö mahdollisimman vähäiseksi
  7. Edistettävä hyvää työhygieniaa eli puhdistettava työvaatteet, henkilönsuojaimet ja työskentelytilat ohjeiden mukaisesti sekä huolehdittava, että tiloissa, joissa käsitellään kemikaaleja, ei syödä eikä juoda
  8. Huolehdittava, ettei omalla toiminnallaan altista muita työntekijöitä tai levitä haitallisia kemikaaleja tai materiaaleja
  9. Ilmoitettava sovittua menettelyä käyttäen kaikista poikkeamista, puutteista ja vaaroista sekä läheltä piti -tilanteista ja tapaturmista

Jos työntekijälle on epäselvää, miten toimia, kannattaa kääntyä oman esimiehen puoleen.

 


 

Webinaaritallenne: Kemikaalit työpaikoilla – syöpävaaran torjunta

 

Työpaikoilla syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat kemikaalit on tunnistettava ja työntekijöiden altistuminen selvitettävä ja torjuttava. Syöpävaaran torjuntaa ja ASA-rekisteröintiä koskeva lainsäädäntö uusiutui hiljattain.

Webinaarissa EcoOnlinelta Henna Rosilo ja Linnunmaa Lexilta Jonna Rytkönen kertovat kuulijoille, mitä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavat kemialliset tekijät ovat ja miten työnantajan velvoitteet ovat muuttuneet.

Lue lisää ja katso tallenne >

 


 

Miten digitaalinen kemikaalirekisteri voi auttaa?

 

Syöpävaarallisten kemikaalien tunnistamiseen ja hallintaan on olemassa työtä helpottavia moderneja apuvälineitä!

Kemikaalitietojen, riskinarviointien ja korvaamisharkinnan digitalisointi tehostaa kemikaaliturvallisuuden hallintaa. Digitaalisilla menettelyillä varmistetaan, että organisaatiossa tunnetaan käytössä oleva – usein varsin moninainen ─ kemikaalikanta ja kunkin kemikaalin vaikutukset terveyteen ja työturvallisuuteen sekä suojautumiskeinot.

EcoOnlinen Chemical Manager -kemikaalirekisterin toiminnoilla organisaatiossa käytettävien syöpävaarallisten kemikaalien ja altistumisten tiedot saa tallennettua ja raportoitua niin että tiedot ovat aina ajan tasalla ja helposti saatavilla.

  • Kun käyttöturvallisuustiedotteet ovat sähköisessä muodossa, erityisvaarallisia kemikaaleja voidaan seuloa ja luetteloida esimerkiksi vaaraluokituksien perusteella.
  • Käyttäjää ohjaavat riskinarviointi- ja korvaamistoiminnot kannustavat lakisääteiseen kemikaalikohtaiseen arviointiin ja varmistavat tietojen säilymisen.
  • Räätälöitävät turvaohjeet auttavat viestimään vaaroista ja suojautumisesta työntekijöille ja helpottavat perehdytystä.
  • Altistumismoduulilla työntekijät voivat raportoida altistumiset syöpävaarallisille kemikaaleille, jolloin ASA-rekisteröintiin vaadittavat tiedot ovat helposti saatavilla.

 

EcoOnline asiantuntijapalvelut

 

Kirjoittaja

Henna Rosilo, Manager, Training & Consulting – henna.rosilo@ecoonline.com

Julkaistu
29.09.2020